Täältä tullaan, elämä!

Täältä tullaan, elämä!, ,

 
1

Suuren yleisön tavoittanut Tapio Suomisen kuvaus erityisluokan nuorista ja heidän elämästään. Luvassa on aitoa elämää, ei Hollywood-tyylistä siloteltua draamaa.

Jo ensimmäisessä kohtauksessa katsojalle käy selväksi, millaisesta tarinasta on kyse. Valkokankaalla nähdään aito synnytys kaikessa karheudessaan ja kauneudessaan. Aloitus määrittelee koko elokuvan sävyn: luvassa on aitoa elämää, ei Hollywood-tyylistä, siloiteltua draamaa.

Tapio Suomisen ohjaama Täältä tullaan elämä! oli vuoden 1980 katsotuin kotimainen elokuva: lähes 400 000 suomalaista näki itähelsinkiläisen tarkkailuluokan oppilaista kertovan draaman. Elokuva huomioitiin poikkeuksellisen rehellisenä ja realistisena kuvauksena syrjäytyneiden nuorten elämästä. Aikuisyleisö ja kriitikot osasivat arvostaa uudenlaista aihetta ja raikasta kerrontaa, mutta nuoret näkivät elokuvassa jotain muuta.

1980-luvun alun teinit olivat tottuneet siihen, että suomalaisten elokuvien lapsi- ja nuorisohahmoilla ei ollut paljoakaan yhtäläisyyksiä elokuvia katsovien nuorten kanssa kanssa. Historiasta löytyi tietysti Suomisen perheen pikkuvanha Olli ja muutama koominen nuorisorikollinen, mutta hahmot olivat enimmäkseen pinnallisesti kirjoitettuja ja teennäisesti näyteltyjä.

Täältä tullaan elämä! kirjoitti nuorisodraaman säännöt uusiksi. Ensimmäistä kertaa minä ja ystäväni tunnistimme oman elämämme valkokankaalta, vaikkemme kapinoivia tarkkislaisia olleetkaan. Oli hienoa tajuta, että joku ymmärsi meitä, ehkä kunnioittikin. Uskon, että elokuvan hahmot ovat edelleen tunnistettavia ja aitoja – vuosikymmenten jälkeenkin.

Ohjaaja Tapio Suominen on tehnyt hyvää työtä: ohjaus ei paisuttele tai kauhistele, vaikka tarkkailuluokkalaisten elämä onkin täynnä suuria tunteita ja vaikeita hetkiä. Kamera havainnoi hahmoja uteliaasti ja rehellisesti. Kun elokuvantekijä ei tuomitse tai heristä sormeaan, katsojan on helppoa asettua tarinan nuorten asemaan ja heidän puolelleen.

Päähenkilö Jussi on joutunut tarkkailuluokalle, koska koko edellinen lukuvuosi on mennyt pinnatessa. Poika voisi päästä takaisin tavalliselle luokalle, mutta hän ei halua eroon ystävistään. Kotoaan Jussi ei saa tukea – asunto on tyhjä, pöydälle on jätetty vähän rahaa. Paineita Jussi purkaa paukuttamalla omatekoisia rumpuja metsästä löytämässään luolassa.

Nuorten sekoilu kännäämisineen ja opettajien kiusaamisineen vaikuttaa aidolta ja koetulta. Elokuvan käsikirjoituksen oli laatinut tarkkailuluokan opettajana työskennellyt Yrjö-Juhani Renvall, ja tarkkiksen opettajaa Pappaa näytellyt Pertti Reponen työskenteli samassa ammatissa helsinkiläisessä koulussa. Aitouden takana on siis vankka kokemus aihepiiristä.

Lopulta elokuva kuitenkin toimii päähenkilöiden ja heidän esittäjiensä karisman varassa. Esa Niemelä tulkitsee herkästi vaikeuksiin joutuvaa Jussia, ja 19-vuotias Kati Outinen näyttelee esikoisroolissaan oivaltavasti tarkkiksen ainoaa tyttöä, Lissua. Outisesta tuli myöhemmin Aki Kaurismäen luottonäyttelijä, joka nähtiin viime vuoden IhmeFilmissä Kauas pilvet karkaavat.

Loppupuolella nähdään yksi suomalaisen elokuvan kauneimmista suudelmista. Leikkikentän liukumäen alla vietetyn yön jälkeen Jussi on käymässä kotonaan Lissun kanssa. Hän pakkaa laukkuun muutamia vaatteita ja päättää ottaa mukaan myös lemmikkimarsunsa. Jussi nostaa toisen marsun lähelle Lissun kasvoja, epäröi hetken ja suutelee sitten tyttöä arasti. Elokuva lupaa päähenkilöilleen pienen onnen hetken ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Antti Pentikäinen

Lue lisää Kommentoi
    Samuel • 30.9.2014 15:53

    Täältä tullaan elämä oli aina vetoava elokuva. Alku oli aika radikaali ja niin oli kyllä loppukin. Kysessä oli stereotypia suomalaisen ulkopuolisen nuoren elämästä ja sen kulusta. Elokuva jaksoi kyllä kiinnostaa loppuun asti.

Kirjoita viesti