Käpy selän alla

Käpy selän alla, ,

 
8

Käpy selän alla on Niskasen nautittavimpia ja hauskimpia elokuvia. Yli 700 000 katsojallaan se merkitsi syntyessään huimaa piristysruisketta yleisön kiinnostuksessa suomalaista elokuvaa kohtaan.

Moskovassa ohjausta opiskellut Mikko Niskanen oli persoonana niin voimakas, omaääninen ja julkisuudessa paljon räiskyvä, että hänestä muotoillut sketsihahmot ja parodiat ovat ainakin elokuvaharrastajien piirissä yhtä kuuluisia kuin hänen ohjaamansa elokuvat, joissa ei aina ollut mitään erityisen hauskaa. Niskasen vereslihainen mestariteos Kahdeksan surmanluotia (1971), muun muassa Aki Kaurismäen ja IhmeFilmin hallituksen mukaan kaikkien aikojen paras suomalainen elokuva, on valitettavasti viiden tunnnin kestossaan mahdoton esittää näissä merkeissä.

Käpy selän alla on Niskasen nautittavimpia ja hauskimpia elokuvia. Yli 700 000 katsojallaan se merkitsi syntyessään huimaa piristysruisketta yleisön kiinnostuksessa suomalaista elokuvaa kohtaan. Yksi syy tähän oli selvä, ajan nuoriso tunnisti elokuvasta itsensä, eikä vain henkilöhahmojen tasolla: elokuvansa tyylillä Niskanen työryhmineen osui johonkin aiemmin tunnistamattomaan hermoon.

1950-luvun lopulle suomalaista elokuvatuotantoa hallitsivat studiot, kuten Suomi-Filmi, Suomen filmiteollisuus ja Fennada. Television yleistyminen merkitsi ratkaisevaa tekijää elokuvayleisön kadolle. Suomifilmejä alettiin myydä television esitettäväksi, jolloin näyttelijät kimpaantuivat: miksi heille ei maksettu tästä korvauksia. Vuonna 1962 käynnistyi näyttelijäliikon lakko, joka kesti kaksi ja puoli vuotta. Tämä tilanne näivetti lähes täysin ajan studioelokuvan tuotannon, ja tilalle nousi joukko sinnikkäitä, nuoria yrittäjiä, jotka veivät kalustonsa kaduille ja käyttivät amatöörinäyttelijöitä. Tästä ilmapiiristä nousi muun muassa ohjaaja Risto Jarva, ja nämä elokuvat saivat osaltaa valmentaa yleisöä Käpy selän alla -filmin aiheuttamaan täräykseen.

Niskanen yhdisti suomalaisen elokuvan huimimman ominaisuuden, luontokuvauksen, modernin elokuvan tyylikeinoihin ja päähenkilöihin, jotka sikisivät suoraan pääkaupungin sykkeestä. Käpy selän alla seuraa neljän noin parikymppisen opiskelijahmon retkeilyä maaseudulla. Niskaselle ei ole ongelma, jos päähenkilö pistää yhtäkkiä laulaen taustamusiikin soidessa, heittää sen jälkeen kiroillen pari toteamusta maailman surkeudesta, ja laskeutuu lopulta partnerinsa kanssa muurahaisten sekaan rakastelemaan.

Elokuvan dialogi on harvinaisen luontevaa samalla, kun se tulvii aforistisia oivalluksia ja pisteliäitä satiirisia kärkiä. Kirjailija Marja-Leena Mikkolan käsikirjoitus oli varsin luonnosmainen ja eli läpi kuvausten – kaunis loppukohtaus kehitettiin vasta leikkauspöydässä. Elokuvan kuvakompositiot, rohkeat hyppäykset ja monet valonkäyttöön liittyvät ratkaisut eivät olisi olleet mahdollisia viisi vuotta aikaisemmin, vaan silloiselle yleisölle lähinnä käsittämättömiä. Niskasen keskiössä ja etsinnän kohteena oli kuitenkin jatkuvasti ajan nuorten emotionaalinen totuus, hänelle osin tuntemattomien ihmisten sielunmaisema kaikessa iloluontoisuudessaan ja traagisuudessaan.

Elokuvan näyttelijät Kristiina Halkola, Eero Melasniemi, Kirsti Wallasvaara ja Pekka Autiovuori antoivat kasvot aikansa opiskelijanuorisolle, ja samalla seuraavien vuosien suomalaisille elokuvalle. Joukosta tuli yhdessä yössä supertähtiä, mutta vastaavaan alkuvoimaan, jonka Niskanen onnistui työssään tavoittamaan, harva elokuva enää pystyi.

Pohdittavaksi:

Miten nuorison puheenaiheet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa? Voisiko tarinan sijoittaa nykypäivään?

Elokuvan kerronta oli aikanaan suomalaisittain uraauurtavaa. Onko elokuvailmaisu mennyt konservatiivisempaan suuntaan?

Miten luonnehtisit elokuvan loppuratkaisua? Millaiseen tilanteeseen päähenkilöt jäävät?

Lue lisää Kommentoi
    Aki Rissanen • 28.10.2013 22:10

    Eipäö ollu erikoinen leffa…

    Reetta-Maija, Kimpinen • 4.11.2013 14:34

    Hyvä yhdistelmä romanttisuutta, Ihmissuhdeseikkailuja ja hienoja luontokuvauksia. Elokuva oli hauska ja nuorison kuvaus mielenkiintoista.

    Henna, Kimpinen • 14.11.2013 12:48

    Kiva, luonnonläheinen seikkailu. Loppuratkaisu jäi vähän arveluttamaan, mutta ehkä hyvä niin.

    Ida • 14.11.2013 18:32

    Ihan hyvä elokuva, mutta samalla jotenkin tylsä. Päähenkilöiden touhuista ei välillä oikein ottanut selvää.

    Henna, Kimpinen • 15.11.2013 09:11

    Mukava kesäseikkailu, vaikkei paljon tapahtunutkaan. Loppu jäi vähän auki, mutta ehkä hyvä niin.

    Niko • 24.11.2013 18:25

    Päähenkilöiden touhut ja ajatus maailmat olivat jotenkin sekavat mutta muuten hyvä elokuva.

    JohannesP • 27.11.2013 08:25

    Oho! Unohdiin kirjoittaa tästä.
    Mikä oli tämän elokuvan pointti? OK, elokuvassa oli muutama kiva metafora, mutta siihen se ”kivuus” loppuukin.

    salla • 4.12.2013 10:18

    Leffa oli tylsä, pelkkää kuhertelua metsässä..

Kirjoita viesti