Jäniksen vuosi

Jäniksen vuosi, ,

 
11

Vatasen ja jäniksen verrattomilla retkillä Jarva juhlii sydämellisesti ihmisyyttä, luontoa ja aikaa. Verkkaisuudessaan elokuva merkitsee lähes etuoikeutettua kokemusta nykyaikaisen mediatulvan keskellä.

Murheellisten laulujen maassa elokuvantekijät siirtyvät ajasta ikuisuuteen yllättäen ja liian aikaisin, parhaassa luomisvoimassaan. Talvisodassa 28-vuotiaana kaatuneen Nyrki Tapiovaaran potentiaali jäi viiden elokuvan jälkeen arvailujen varaan, mutta ihmeteltäviksi jäivät kaikkien aikojen esikoisohjaus Juha, taiturimainen jännityselokuva Varastettu kuolema sekä ylevä Sillanpää-filmatisointi Miehen tie. Aivan kuin Tapiovaaran ilmaisuasteikkoa kehittäen käynnisti Risto Jarva 20 vuotta myöhemmin ohjaajantaipaleen, joka 11 pitkällä elokuvalla jätti uuden, väkevän haasteen. Jarvan uran ennenaikainen päätepiste oli Helsingin Sanomien jakelurekka hänen viimeisellä, talvisella taksimatkallaan. Ohjaaja oli kuollessaan 43-vuotias.

Jarva poikkesi edeltäjistään monessa. Hän tuli alalle hetkellä, jolloin vakiintunut tuotantojärjestelmä oli romahtanut, studiot pakkaamassa tavaroitaan. Epävarmoissa taloudellisissa oloissa Jarvan pienet kuvausryhmät veivät kamerat kaduille ja ulkoilmaan, tähtäsivät oman aikansa kaupunkilaistuntojen kuvaamiseen ja näkivät elokuvalla yhteiskunnallisen tehtävän. Jarva oli koulutukseltaan insinööri ja ammatiltaan paitsi taiteilija, myös myös liikemies, jonka perustamassa Filminor-yhtiössä työskenteli merkittävä joukko tulevia pitkän linjan elokuvantekijöitä. Jokapäiväisen leivän eteen yhtiö tasapainotteli muun muassa tekemällä tilauselokuvia Postisäästöpankille. Myös valtion jakamat elokuvatuotannon laatutuet helpottivat toimintaa, joka kiikkui jatkuvasti veitsenterällä.

Ohjaajana Jarva sivusi kaupunkiarkkitehtuuria ja vapaata rakkautta (Onnenpeli), työelämän ja avioliiton ristiriitaa (Työmiehen päiväkirja), byrokratian ylilyöntejä (Ruusujen aika), yksityisyrittäjyyttä (Kun taivas putoaa), autoyhteiskunnan kyynisyyttä (Bensaa suonissa) ja media-alan itsepetosta (Kun taivas putoaa). Lyhyesti yhteenvetäen Jarvaa kiinnosti, kuinka kaupunkiyhteiskunnan mekanismit vaikuttivat pidemällä tähtäimellä ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Hänen viimeinen elokuvansa Jäniksen vuosi etsiytyikin – esikoiselokuvan Yö vai päivä tavoin – luonnon helmaan, pohtimaan vaikeita kysymyksiä loistavan elokuvaviihteen keinoin.

Jäniksen vuosi perustuu Arto Paasilinnan romaaniin, ja on komedia siinä missä vakava draamakin. Päähenkilö Vatanen (Antti Litja) on helsinkiläinen mainossuunnittelija, jota ahdistaa työ, liikenne, vieraantunut vaimo, ihmisten turhanpäiväinen löpinä, tietokoneet, kortistot, kaikki arjen vakiintuneet rakennuspalikat. Työmatkallaan Vatanen kolhii autollaan jäniksen, lähtee hoivaamaan tätä metsään, ja päättää, ettei palaa enää koskaan. Näistä lähtökohdista kasvaa odysseia, jonka aikana alkaa näyttää siltä, että jänis on pelastanut Vatasen elämän. Samalla paluu yhteiskunnan vakiintuneisiin rakenteisiin näyttää vääjämättömältä.

Jarva asettaa kysymyksen yksilövapaudesta ja yhteiskunnan kahleista, ja tekee elokuvastaan sadun, koska ei näytä löytävän muuta mahdollisuutta Vatasen unelmalle. Vatasen romanttinen pako on realistisessa mielessä mahdoton. Luonnon tarjoama harmonia ja kaupungin oravanpyörä ovat sulautuneet pysyvästi yhteen, vaikka eivät ole lakanneet olemasta vastakkaisia.

Vatasen ja jäniksen verrattomilla retkillä Jarva juhlii sydämellisesti ihmisyyttä, luontoa ja aikaa. Verkkaisuudessaan elokuva merkitsee lähes etuoikeutettua kokemusta nykyaikaisen mediatulvan keskellä. Monimuotoisesti Jarva myös osoittaa, että olemme kaikki osallisia ympäröivän maailman rakentamiseen, emme ainoastaan viattomia toimijoita sen pyörteissä. Niin Jäniksen vuosi kysyy, mihin suuntaan haluamme elämässämme mennä.

Pohdittavaksi:

Mikä pitää Vatasen elämän mielenkiinnon yllä hänen matkallaan jäniksen kanssa?

Millä tavalla Jarva käsittelee aikansa yhteiskunnallisia ja poliittisia realiteetteja?

Miten elokuvan mystinen loppuratkaisu on tulkittavissa?

 

Lue lisää Kommentoi
    Aki Rissanen • 31.10.2013 20:16

    Elokuva oli iha kelpo suomileffa 3/5.

    Veera • 6.11.2013 21:32

    Ihan hyvä, mutta alkoi käydä pitkäveteiseksi lopussa.

    Noora, Kimpinen • 11.11.2013 18:42

    Elokuva otti kantaa erikoisella tavalla kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

    Atte, kimpinen • 13.11.2013 20:30

    Elokuva oli mielestäni hyvä. Tapahtumat olivat hauskoja

    Katariina, Kimpinen. • 14.11.2013 12:30

    Pidin elokuvasta, se otti hyvin kantaa nykyistä tieto-yhteiskuntaa vastaan. Luonnonläheinen elokuva.

    katariina, kimpinen • 14.11.2013 15:50

    Luonnonläheinen elokuva, joka otti mielestäni hyvin kantaa nykyiseen tieto-yhteiskuntaan ja sen toimintaan.

    Niko • 24.11.2013 18:19

    Alku näytti lupaavalta, mutta loppua kohen elokuva meni hyvin sekavaksi ja pitkä veteiseksi

    Ida • 3.12.2013 21:23

    Kiva elokuva joka oli tosin aika pitkä jolloin elokuvaan keskittyminen herpaantui välillä. Tapahtumapaikat vaihtelivat aika oudosti.

    salla • 4.12.2013 10:20

    Elokuva oli tähän mennessä ehdottomasti paras! Juoni oli koskettava ja silmät avaava.

    Minna J. • 4.12.2013 18:46

    Elokuva oli välillä tylsä. Elokuva toi hyvin esille nyky-yhteiskunnan ahneuden.

    JohannesP • 10.12.2013 20:34

    Todella hyvä viesti. Silti lopussa oli paljon kritisoitavia asioita.

Kirjoita viesti