Blade Runner

Blade Runner, //,

 
2

Vanhoissa tieteiselokuvissa tulevaisuus näyttää usein kiiltävältä ja hohtavalta – aivan kuin vanha maailma olisi pyyhkäisty kerralla pois ja korvattu jollakin uudella. Tuloksena oli tyylikkäitä mutta samalla epärealistisilta vaikuttavia scifi-elokuvia. Vuonna 1982 valmistunut Blade Runner kuitenkin muutti kaiken.

Blade Runner

Ridley Scott
USA 1982, 119 min, K16

Vanhoissa tieteiselokuvissa tulevaisuus näyttää usein kiiltävältä ja hohtavalta – aivan kuin vanha maailma olisi pyyhkäisty kerralla pois ja korvattu jollakin uudella. Tuloksena oli tyylikkäitä mutta samalla epärealistisilta vaikuttavia scifi-elokuvia.

Vuonna 1982 valmistunut Blade Runner kuitenkin muutti kaiken. Ohjaaja Ridley Scott, kuvaaja Jordan Cronenweth ja konseptisuunnittelija Syd Mead näkivät tulevaisuuden uudella tavalla. Heidän visiossaan tulevaisuuden maailma rakentui vanhojen kerrostumien päälle, niin että menneisyys pysyy edelleen näkyvissä. Uudet megarakennukset jättävät varjoonsa menneiden vuosisatojen rapistuvat rauniot.

Elokuva uudisti myös tieteiselokuvien kerrontaa ja otti käsittelyyn uudenlaisia teemoja. Seikkailun ja erikoistehosteiden sijaan Blade Runner keskittyi vakaviin aiheisiin kuten ilmastonmuutokseen, geenitekniikkaan ja uskontoihin. Tuloksena oli kiehtova ja visuaalisesti häkellyttävän komea visio, joka on vuosikymmenten aikana noussut kulttimaineeseen.

Blade Runnerin tuotanto oli poikkeuksellisen myrskyisä. Ohjaaja riitautui studion kanssa, joka otti elokuvan lopulta haltuunsa ja muutti useita Ridley Scottin ratkaisuja. Elokuvaan lisättiin muun muassa päähenkilön kertojanääni sekä uusi loppu. Elokuvasta on nähty valkokankailla ja tallenteilla ainakin viisi erilaista versiota. Vasta vuonna 2007 julkaistu Final Cut noudattaa täydellisesti ohjaajan visiota.

Elokuva perustuu erikoislaatuisen tieteiskirjailijan Philip K. Dickin romaaniin Palkkionmetsästäjä (Do Androids Dream of Electric Sheep?). Hampton Fancherin ja David Peoplesin käsikirjoitus ei noudata Dickin luomaa tarinaa kovinkaan tarkasti eikä selittele futuristisen maailman yksityiskohtia. Tuotannon alkuhetkinä kirjailija puhui julkisuudessa elokuvantekijöitä vastaan, mutta myöhemmin hän hyväksyi korjatun käsikirjoituksen ja näki pätkiä valmiista elokuvasta. Dick ei kuitenkaan koskaan nähnyt valmista teosta, sillä hän kuoli vain muutama kuukausi ennen ensi-iltaa. Blade Runnerille suunnitellaan parhaillaan jatko-osaa, jonka luvataan valmistuvan vuonna 2017.

Blade Runnerin maailma näyttää painajaismaiselta. Ihmisiä on paljon, mutta rikkaimmat ovat lähteneet maapallolta pakoon saasteita. Kotiplaneetalle jääneet joutuvat elämään ahtaudessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman loputtoman sateen keskellä. Aidot eläimet ovat harvinaisia, ja niistä on tullut statussymboleja. Esimerkiksi elokuvan pöllö ja käärme eivät ole oikeita vaan keinotekoisia luomuksia, klooneja. Ihmiset etääntyvät juuristaan ja siirtyvät kohti synteettistä elämää.

Blade Runnerissa on nähty myös uskonnollista tematiikkaa. Roy Battu ja muut replikantit ovat kuin langenneita enkeleitä, jotka kääntyvät luojaansa, ihmisiä, vastaan.

Ihmiskunta on nyt tilanteessa, jossa pystymme muokkaamaan elävien olentojen geeniperimää. Samaan aikaan olemme kehittämässä tekoälyä ja robotiikkaa. Pian keskuudessamme saattaa olla olentoja, jotka ovat meidän luomuksiamme hyvässä ja pahassa. Monet tutkijat uskovat myös, että tekoäly saattaa lähiaikoina saavuttaa tietoisuuden, jota voisi verrata ihmisen tietoisuuteen. Keinotekoinen äly saattaa ylittää omat kykymme hyvinkin pian.

Tämä kehitys pakottaa meidät kysymään, onko luomillamme olennoilla tai tekoälyllä esimerkiksi ihmisoikeuksiin verrattavia oikeuksia. Onko älykkäillä koneilla oikeus toteuttaa itseään ja parantaa elämäänsä? Saako biologisen koneen – esimerkiksi elokuvan replikantin – halutessaan tuhota samalla tavalla kuin vaikkapa viallisen leivänpaahtimen? Toistaiseksi näihin kysymyksiin ei ole löytynyt tyydyttäviä vastauksia.

Elokuvan tärkein kysymys kuuluukin, onko Royn ja muiden replikanttien silmien takana sielu vai ovatko he vain älykkäitä koneita. Uskallammeko katsoa konetta silmiin ja kohdata sen vertaisenamme?

Antti Pentikäinen

 

POHDITTAVAKSI

  • Blade Runner valmistui vuonna 1982 eli 33 vuotta sitten. Se sijoittuu vuoteen 2019 eli vain muutaman vuoden päähän nykyhetkestä. Pohtikaa, miten maailma on muuttunut reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Mitkä elokuvan ennustuksista ovat osuneet oikeaan? Pohtikaa myös, millaisessa maailmassa elämme kolmen vuosikymmenen päästä eli 2040-luvulla.
  • Miltä näyttää arki vuonna 2045? Monissa elokuvissa futuristisuuden merkkinä pidetään lentäviä autoja – niitä ei kuitenkaan ole luvassa aivan lähiaikoina. Piirtäkää, maalatkaa tai valokuvatkaa arkisia tilanteita tulevaisuudesta. Käyttäkää hyväksenne kuvankäsittelyohjelmia, jos teillä on niitä käytössänne. Miltä näyttää esimerkiksi tulevaisuuden koulu?
  • Mitä tulevaisuuteen liittyviä elokuvia tiedätte? Millaisia tulevaisuusvisioita niissä on? Uskovatko elokuvantekijät positiiviseen vai negatiiviseen kehitykseen? Miksi?
  • Elokuvassa kuvataan usein silmiä. Myös näkeminen mainitaan repliikeissä jatkuvasti. Esimerkiksi Roy Batty sanoo elokuvan lopussa, että hän on nähnyt asioita, joita ihmiset eivät edes uskoisi. Silmien sanotaan usein olevan sielun peili. Silmistä siis näkee, onko niiden takana aito tietoisuus. Millaisia silmiin liittyviä kuvia tai repliikkejä muistatte elokuvasta? Millaista symboliikkaa niihin liittyi.
  • Blade Runner on vuosikymmenten kuluessa saavuttanut kulttimainetta. Elokuva herättää laajalti keskustelua esimerkiksi netissä. Yksi ikuisuusaiheista on se, onko elokuvan päähenkilö Deckard replikantti vai ihminen. Millaisia viitteitä keksitte Deckardin ihmisyydestä tai aitoudesta?
  • Mitä tarkoitetaan kulttielokuvilla? Mitä elokuvia voidaan sanoa kulttielokuviksi?
Lue lisää Kommentoi
    Pyry • 13.11.2015 20:47

    Kun Ridley Scottin Blade runner julkaistiin vuonna 1982, elokuva sai melko huonot arvostelut. Sanottiin että elokuva oli visuaalisesti hyvin vaikuttava, mutta ei ehkä kuitenkaan mitenkään elokuva muuten. Esimerkiksi Roger Ebert sanoi että elokuvan erikoistehosteet hukuttavat juonen. Tämän jälkeen elokuvasta on julkaistu useita versioita (versoita on kuulema yhteensä viisi) ja elokuvan arvostus on noussut huimasti. Kuulema vaatii useita kertoja, että elokuvan ymmärtää täysin. Juuri esim. Ebert antoi elokuvalle 25 vuotta myöhemmin kolmannessa arvostelussaan arvosanan 4/4. Tämä oli ensimmäinen katselukertani, joten minulta kai jäi paljon välistä, sillä näin loistavasti rakennetun maailman ja visuaalisesti mestarillisen elokuvan, mutta tarinassa näin vain tasoja, joita ei käsitelty loppuun. Toivon että nämä tasot aukeutuvat uusilla katselukerroilla.

    Pyry • 13.11.2015 21:37

    Ajattelin että tämän sarjan lopuksi tekisin listaisin nämä Ihmefilmin elokuvat mielestäni parhaimmasta huonoimpaan:
    1. Citizen Kane (Orson Welles, 1941)
    Arvosana: 10/10 (sijalla 8 kaikkien aikojen top 10:ssäni), 3. katsomiskerta
    2. The gold rush / Kultakuume (Charlie Chaplin, 1925)
    Arvosana: 10/10 (myös kaikkien aikojen top 75 elokuvissani), ehkä 10. katsomiskerta
    3. Singin’ in the rain / Laulavat sadepisarat (Gene Kelly ja Stanley Donen, 1951)
    Arvosana: 10/10 (myös kaikkien aikojen top 100 elokuvissani), 2. katsomiskerta
    4. Ladri di bicilette / Polkupyörävaras (Vittorio de Sica, 1948)
    Arvosana: 10/10, 2. katsomiskerta
    5. Sen to Chihiro no kamikakushi / Henkien kätkemä (Hayao Miyazaki, 2001)
    Arvosana: 10/10, 2. katsomiskerta
    6. Roma: città aperta / Rooma: avoin kaupunki (Roberto Rossellini, 1946)
    Arvosana: 9/10, 2. katsomiskerta
    7. Blade runner (Ridley Scott, 1982)
    Arvosana: 9/10, 1. katsomiskerta
    8. Kauas pilvet karkaavat (Aki Kaurismäki, 1996)
    Arvosana: 8/10, 1. katsomiskerta
    9. Goodbye, Lenin (Wolfgang Becker, 2003)
    Arvosana: 8/10, 2. katsomiskerta
    10.Pölynimurikauppiaat (John Webster, 1993)
    Arvosana: 7/10, 1. katsomiskerta

Kirjoita viesti