Arvottomat

Arvottomat, ,

 
5

Aki ja Mika Kaurismäen kaupunkikuva Helsingistä 30 vuoden takaa, heidän ensimmäinen pitkä näytelmäelokuvansa.

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun alussa suomalaisen elokuvan keskeisimmät uudelleenmäärittelijät. Heidän otteensa oli alusta alkaen kansainvälinen, ja sellaisella tiellä he ovat kummatkin pysyneet. Akin ja Mikan elokuvat tunnetaan maailmalla paremmin kuin muu suomalainen elokuva yhteensä. He ovat molemmat kuvanneet sekä Yhdysvalloissa että muissa Euroopan maissa, hyödyntäneet kansainvälisiä näyttelijäkaarteja ja rahoitusmahdollisuuksia. Taustalla vaikutti paitsi aktiivinen elokuvakerhotoiminta, myös Mika Kaurismäen opit Münchenin elokuvakoulussa. Arvottomat oli molempien veljesten ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva. Mika ohjasi, Aki toimi apulaisohjaajana, veljekset kirjoittivat yhdessä ja Aki näytteli elokuvan keskeisen roolin.

Arvottomat on kuva Suomesta, jota ei ehkä ole. Helsinki näyttäytyy pyssyjen ja gangstereiden maailmana, jonka vaatimattomista kanttiineista saa tilattua muovitarjottimelleen Calvadosta. Replikointi oli kirjakieltä, joka tulvi kaunokirjallisia sitaatteja Hamsunista Dostojevskiin. Samalla elokuvan näkökulma kotimaahansa on raikas ja kumman realistinen. Kenties ihmisten toiminta on pohjimmiltaan perisuomalaisempaa kuin missään ajan elokuvassa. Rauli Badding Somerjoen esiintyminen baarin nurkassa herättää tunteet paatuneimmassakin kyynikossa.

Tiskaaja Mannen (Matti Pellonpää), hänen ystävänsä Harrin (Juuso Hirvikangas) ja rakastettunsa Veeran (Pirkko Hämäläinen) matka kulkee Volgan kyydissä gangstereita pakoon halki Helsingin, Tampereen ja monien maanteiden, päätyen lopulta Pariisiin, jonne Mannen ystävä Ville (Aki Kaurismäki) on paennut kotimaansa kurjuutta.

Sibeliuksen Finlandian modernilla sovituksella käynnistyvä Arvottomat syntyi tietoisena tuuletuseleenä suomalaisen elokuvan sisäänpäinkääntyneelle yleisilmeelle, eikä sen tuoreus ole välttämättä hellittänyt, joskin filmistä on kehittynyt huima ajankuva 30 vuoden takaisesta kotimaasta.

Pohdittavaksi:

Miten elokuvan kaupunkikuva poikkeaa toisaalta Komisario Palmusta, toisaalta nykypäivän todellisuudesta?

Mikä on elokuvan suhde suomalaisuuteen?

Mikä rooli elokuvassa on tiellä ja matkantekemisellä?

Lue lisää Kommentoi
    Aki Rissanen • 7.11.2013 19:44

    Leffa oli ärsyttävä koska siinä puhuttiin suoraa äidinkieltä, 2/5

    Atte, kimpinen • 13.11.2013 20:59

    mielestäni elokuva oli erikoinen hyvä tavalla ku kirja kieltä käytettiin ja muutenkin hyvä

    Veera • 15.11.2013 16:21

    En ymmärtänyt kunnolla juonta, mutta jotkut mielenkiintoiset kohdat jäivät mieleeni, kuitenkin aika tylsä kokonaisuus.

    Niko • 24.11.2013 18:17

    Juoni oli epä selvä ja liian synkkä

    Ida • 20.12.2013 12:21

    Juonesta ei oikein saanut kiinni ja elokuva oli muutenkin aika sekava. Kirjakielen puhuminen oli ärsyttävää.

Kirjoita viesti